Älyrakentamisen täytyy hyödyttää kiinteistön käyttäjiä

Millainen on käyttäjäkeskeinen älyrakennus? Schneider Electricin Sampsa Niemelästä älykkään kiinteistön täytyy parantaa käyttäjäkokemusta, sisäolosuhteita ja turvallisuutta.

– Rakennusten digitalisaatio on kiihtyvä trendi Suomessa ja globaalisti yhtä lailla käyttäjäkokemuksen kehittämisen kuin päästövähennystavoitteiden takia, kertoo Schneider Electric Finlandin Digital Energy -liiketoimintayksikön ja loppukäyttäjämyynnin johtaja Sampsa Niemelä.

Millainen sitten on älykäs kiinteistö? Niemelän mukaan älyrakennus yhdistää järjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi hyödyntäen muun muassa IoT-teknologioita, automaatiota ja data-analytiikkaa.

– Perinteinen rakennus toimii pääosin kiinteillä säädöillä ja erillisjärjestelmien varassa.

Älyrakennus on dataohjautuva, reaaliaikaisesti optimoitu ja integroitu ekosysteemi, jossa järjestelmät keskustelevat keskenään. – Se helpottaa monitorointia ja järjestelmien hallintaa sekä auttaa myös vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Vastuullisuus kuuluu älykkään kiinteistön ominaisuuksiin

Älykäs kiinteistö tukee taloudellisesti sekä ilmaston, ihmisten terveyden ja ympäristön näkökulmasta kestävämpiä ratkaisuja, kuten huolehtii lämmön talteenotosta. Energiankulutuksen automaattinen optimointi vähentää päästöjä ja kustannuksia sisäolosuhteiden kärsimättä.

– Kulutusta voidaan ohjata ilman käyttäjän toimenpiteitä, mutta loppukäyttäjät voivat vaikuttaa olosuhteisiin ja käyttää kiinteistöpalveluja mobiili- ja web-sovelluksilla, Niemelä sanoo.

Kun valaistusta, ilmanvaihtoa, lämmitystä ja jäähdytystä käytetään tarpeenmukaisesti, turha kulutus karsiutuu pois ja ylläpitokustannukset laskevat. Lisäksi Niemelä lupaa, ettei älykkyyden lisääminen maksa aina ekstraa.

– Koko elinkaarta täytyy vain tarkastella jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Mitä loppukäyttäjä hyötyy älyrakennuksesta?

Niemelän mielestä älykkään kiinteistön täytyy lisätä käyttäjätyytyväisyyttä. Työpaikalla, kotona tai oppilaitoksessa viihtymiseen vaikuttaa sopiva valaistus ja lämpötila, riittävä ilmanvaihto ja hyvä akustiikka. Ne voidaan optimoida käyttötilanteen tai jopa kunkin käyttäjän mieltymysten mukaan.

– Esimerkiksi neuvotteluhuoneen lämpötila voidaan asettaa vastaamaan tilan varaajan toiveita, tai luokkahuoneen valaistuksen värilämpötilaa säädetään vuorokausirytmin mukaan. Sairaaloissa olosuhdeoptimoinnin tavoitteena voi olla toipumisen edistäminen. Käyttäjäystävällinen kiinteistö on myös tulevaisuudessa kiinteistön omistajien kilpailuvaltti.

Myös turvallisuuteen liittyy paljon käyttötapauksia, joissa eri järjestelmien integraatioista on hyötyä. Niemelän mukaan rakennusautomaatio voidaan linkittää yhteen rakennuksen paloilmoitin-, hätävalaistus-, sähkönjakelu- ja kulunvalvontajärjestelmien kanssa.

– Kun tieto liikkuu eri järjestelmien välillä, kriittisten kiinteistöjen resilienssi paranee eli rakennus toipuu nopeasti erilaisista häiriötilanteista.

EcoStruxure-ohjelmistoalusta älykkäisiin rakennuksiin

Schneider Electric on kehittänyt jo pitkään ohjelmistoalustoja, joilla taloteknisiä erillisjärjestelmiä valvotaan ja ohjataan yhtenä kokonaisuutena.

www.se.com/fi/fi/work/campaign/innovation/platform/

– EcoStruxure-alustan ansiosta tieto liikkuu myös kiinteistön ulkopuolelle, jolloin dataa pystytään analysoimaan ja hyödyntämään laajemmin esimerkiksi kulutusjoustossa ja taajuusmarkkinassa.

Vaikka älyrakennus tuottaa kiinteistönomistajalle säästöjä, Niemelästä älykkyys on ennen kaikkea keino helpottaa jokaisen kiinteistön käyttäjän elämää. Älyrakennukset ovat vuokralaisille houkuttelevampia, terveellisempiä ja turvallisempia ilman, että käyttäjä joutuu miettimään asiaa.

– Teknologialla monimutkaisesta kokonaisuudesta voidaan tehdä käyttäjille yksinkertainen. Rakennuksessa vain on hyvä olla.

Katso videoilta lisää Sampsa Niemelän ajatuksista älyrakennusten käyttäjälähtöisyydestä!

www.youtube.com/@schneiderelectricfinland/videos