Talotekniikkadatan tarve kasvaa rakentamisessa

Granlundin liiketoimintajohtaja Juho Lepistön mielestä rakennushanketta pitäisi ohjata alusta lähtien vakioidun suunnittelutiedon pohjalta. Erityisen merkittävää on talotekniikkadatan hallinta.

– Talotekniikkakomponenttien määrähän on esimerkiksi tietomalleissa 5–10-kertainen verrattuna rakennusteknisiin komponentteihin.

Myös datan hyödyntämisen mahdollisuudet ovat talotekniikassa rakennustekniikkaa suuremmat, koska talotekniset järjestelmät koostuvat suuresta joukosta standardoituja vakiotuotteita viivakoodeineen.

Tämän tiedon hyödyntäminen muun muassa kustannuslaskennassa, hankinnoissa ja logistiikan ohjauksessa mahdollistaa hankkeiden nopeamman läpiviennin. Lisäksi vähennetään turhaa työtä ja autetaan ympäristövaatimusten saavuttamisessa.

– Automaattinen suunnittelutiedon käsittely mahdollistaa paremmat päätökset, aikataulujen ennustettavuuden ja tehokkaammat hankintaprosessit, kertoo Rasmus Paatsalo, joka toimii Granlundilla rakennushankkeiden datapalvelujen liiketoiminnan kehitysjohtajana.

Lisäksi kun hankkeen aikana hyödynnetty tieto saadaan virtaamaan digitaalisesti toteutuksesta ylläpitoon, kiinteistöjen ylläpidon prosessien laatua ja tehokkuutta on mahdollista kehittä

Hankevaiheen As-built-data tehostaa myös ylläpitoa

Paras hyöty datan hallinnasta saadaan, kun tieto virtaa suunnittelusta vakiomuotoisena rakennuksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Kun talotekniikkajärjestelmien tuote- ja sijaintitietoa käytetään ja rikastetaan hankevaiheessa, data jalostuu As-built-tiedoksi, joka on mahdollista saada saumattomasti ylläpidon käyttöön.

Paatsalo korostaa, että kiinteistöjen ylläpito keskittyy suurelta osin taloteknisiin laitteisiin, ja siksi ylläpidon kannalta on oleellista tietää, mitä komponentteja rakennuksessa on ja missä ne sijaitsevat.

– Talotekniikan merkitys korostuu myös saneeraamisessa. Vaikka runko on rakentamisvaiheessa suurin kustannuserä, talotekniikka nousee ykköseksi tilamuutoksissa ja peruskorjauksissa.

Saneeraus- ja muutoshankkeiden suunnittelu ja toteutus ovat riippuvaisia siitä, minkälaista tietoa kiinteistöstä on saatavilla. Esimerkiksi kiertotalousmahdollisuuksien kartoittamisessa on oleellista saada oikeaa tietoa kiinteistössä olevista komponenteista ja laitteista.

Uusi ratkaisu talotekniikkatiedon hyödyntämiseen

Lepistön mukaan digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat monia keinoja talotekniikkadatan hallintaan. Lisäksi tarvitaan toimivia tiedolla johtamisen prosesseja. Granlundin kehittämä dataratkaisu helpottaa niin eri toimijoiden välistä yhteistyötä kuin automaattista tiedonkulkua.

– Dataratkaisun avulla lasketaan suunnitelmista automaattisesti määriä, kustannuksia, hiilijalanjälkeä ja aikatauluja. Lisäksi pystymme tekemään kattavan benchmark-kirjastomme avulla tarkkaa määräpohjaista analyysiä jo hankkeen alkuvaiheessa, jopa silloin, kun suunnitelmia ei ole vielä olemassa, Lepistö kertoo.

Ratkaisu rikastaa talotekniikan suunnittelutietoa niin, että data on hyödynnettävissä kaikissa rakentamisen vaiheissa ja prosesseissa. Tavoitteena on katkeamaton datavirta, mikä tukee muun muassa määräpohjaista hiilijalanjälki- ja kustannuslaskentaa.

Lue lisää Granlundin dataratkaisuista!