Voiko rakennushankkeen epäonnistuminen johtua väärästä käytöstä?

Talotekniikan on toimittava oikein, jotta rakennus säästää energiaa ja tarjoaa hyvät sisäolosuhteet. Swecon Mikko Hakasen mukaan rakennusautomaation toiminnan varmistaminen ratkaisee, kallistuuko hanke voiton vai tappion puolelle.

Aika ei riitä huolelliseen käyttöönottoon

Rakennus ei säästä energiaa tai tarjoa hyviä olosuhteita, jos talotekniikka ei toimi niin kuin on suunniteltu. Taustalla vaikuttaa Hakasen mukaan rakennusalan perisynti: kiire ja liian tiukat aikataulut. Rakentamisen aikataulujen venyessä karsitaan usein viimeisimmistä toimista.

           – Kohteen valmistumispäivämäärä ei jousta, joten jos muut osa-alueet venyvät, järjestelmien yhteensovitusta ei ehditä tehdä.

Myös tiedon panttaaminen rakentamisvaiheessa aiheuttaa ongelmia. Asioista pitäisi puhuta avoimesti ja ajoissa, etteivät ongelmat ehtisi kasvaa, ja vaikutus aikatauluihin saataisiin minimoitua.

          – Meillä on Suomessa maailman parasta talotekniikkasuunnittelun ja -rakentamisen osaamista, mutta liian kireät aikataulut ja heikko kommunikaatio vähentävät onnistumisen mahdollisuuksia.

Seuranta vaatii ominaiskulutuksen laskennan

Hakasen mielestä kiinteistölle pitäisi laskea jo suunnitteluvaiheessa ominaiskulutus. Ilman sitä käytön aikaista kulutusta ei pystytä vertaamaan mihinkään. Myös mittaroinnin on oltava riittävää.

          – Kun ominaiskulutus on tiedossa ja eri järjestelmiä seurataan tarpeeksi laajasti anturoinnilla ja mittaroinnilla, talotekniikan toiminnasta saadaan irti dataa, jonka perusteella pystytään reagoimaan esimerkiksi kulutuspoikkeamiin.

Hakanen suosittelee kiinteistönomistajille tekoälyyn pohjautuvia analytiikkapalveluja. Niillä seurataan useammankin kiinteistön tilannetta tehokkaasti. – Tekoäly työskentelee väsymättä 24/7.  Tekniikka itsessään ei tee autuaaksi.

          – Autojenkin lisävarusteet menevät hukkaan, jos niitä ei osata käyttää, ja sama pätee rakennuksiin. Jonkun olisi hyvä kurkistaa aika ajoin myös ”konepellin alle”.

Rakennusautomaation taso heijastuu lopputulokseen

Mitä seuraa, jos rakennusautomaation suunnitteluun ja toiminnan varmistamiseen ei jää aikaa? Käyttäjät ovat tyytymättömiä olosuhteisiin, energiasäästöt jäävät saavuttamatta ja kulutusjouston mahdollisuudet hyödyntämättä. Huonosti toimiva rakennus kasvattaa myös korjausvelkaa. Rakennus ei pysy kunnossa, jos painesuhteet tai ilma-, vesi- ja energiavirrat eivät ole hallinnassa, Hakanen korostaa.

Tyypilliset ongelmat liittyvät hänen mukaansa ilmanvaihtokoneiden ja lämpöpumppujen ohjaukseen. Tarkkuutta tarvittaisiin erityisesti hybridijärjestelmien toiminnan varmistamiseen, kun rakennukseen yhdistetään öljylämmitystä, suoraa sähkölämmitystä, kaukolämpöä ja maalämpöpumppuja.

          – Kustannussäästöjä ei synny, jos lämpöpumpulla lämmitetään vain käyttövettä, ei kiinteistöä.

Toimiva ohjaus sen sijaan pidentää talotekniikan käyttöikää, nostaa rakennuksen arvoa, laskee käyttökuluja ja vähentää päästöjä. – Rakennus on siis parempi käyttäjilleen ja ympäristölle.

Toiminnanvarmistus jatkuu käytön aikana

Hakanen täydentäisi pätevää rakennusautomaatiosuunnittelua käyttöhenkilöstön koulutuksella ja järjestelmien toiminnan varmistuksella. Puolueettoman asiantuntija tutkimus täydentää talotekniikkaurakoitsijoiden omaa testausta, toimintakokeita ja yhteiskoekäyttöjä.

          – Toiminnanvarmistus tulee tehdä vasta, kun kohde on ollut käytössä 0,5–1 vuotta. Silloin huomioidaan todellinen tilanne, kuten eri tilojen henkilökuormitus vuorokauden eri  aikoina.

Parhaimmillaan rakennusautomaatio tekee rakennuksesta muuntojoustavamman, mikä nähtiin korona-aikana. Kun mittarointi- ja seurantatyökalut ovat kunnossa, rakennusautomaatiolla pystytään ohjaamaan järjestelmiä helposti myös tilojen käyttöasteen muuttuessa, Hakanen toteaa.

Lue lisää Swecon automaatio- ja kiinteistönhallintapalveluista!